Malla Mierzynskin kemikaaliyliherkkyys oli äitynyt niin pahaksi, että lopulta ainoana vaihtoehtona tuntui olevan teltassa nukkuminen, kun missään ei ollut hyvä olla. Perhe päätti, että on aika rakentaa sellainen koti, jossa kaikilla, myös pahasti kemikaaleille herkistyneellä Mallalla olisi hyvä olla. 

Ensimmäisenä ajatuksena oli hirsitalo, sillä Malla oli kokeillut oleskelua tuttavaperheen talossa, ja kokenut sen hyväksi. Kahdeksanhenkiselle perheelle hirsitalon rakentaminen olisi kuitenkin tullut kohtuuttoman kalliiksi, joten perhe päätyi miettimään muita vaihtoehtoja. 

Mallan puolison Lukasz Mierzynskin yritys valmistaa teollisuushalleissa käytettäviä metallirakenteita, ja yhdessä alettiin pohtia, olisiko tämän tyyppisestä rakenteesta ratkaisuksi, ja kävisikö rakenne yksityisasuntoon. Mallan veli, arkkitehti Juha Paananen piirsi kodin perheen toivomusten mukaiseksi. Tanskalainen design ja teollisuushenkinen loft-asuminen olivat avainsanoja toimivuuden ja asumismukavuuden ohella. 

Talon seinärakenne on tehty kahdesta pellistä, joiden välissä on uretaani. Ulkoverhoilu on lautaa, samoin kuin iso osa sisäverhoilua. Sisäpinnoilla käytettiin runsaasti myös laatoitusta. Maaleiksi valikoitui Suomen luonnonmaalit oy:n perinnemaalit, joissa on kalkkipohja. Kalkkitasoitetta käytettiin myös, sillä kalkin luontainen omisaisuus on neutralisoida bakteereita. Lattiapinnat päällystettiin kuivapuristetuilla suurlaatoilla (75 x 75 cm).

Malla käytti paljon aikaa mahdollismman myrkyttöminen materiaalien metsästämiseen. Keittiö oli pitkään kysymysmerkki, kunnes googlettamalla löytyi kotimainen ja täysin myrkytön Miinus. Malla ihastui myös Miinus-malliston designiin, sillä se puhui samaa kieltä koko talon kanssa. Tampereen Puustellin Virpi Kinnunen suunnitteli taloon upean Miinus-keittiön (lue lisää täältä). Loft-henkinen keittiö koostuu kahdesta osasta: suuresta saarekkeesta ja siihen T-mallisesti liittyvästä ruuanlaittotilasta, jossa on liesi, uuni, allas ja integroidut ylmälaitteet. Keittiötä on maustettu vanhalla teollisuuskärryllä, joka palvelee jätevaununa sekä kauniilla puulla ja viherkasveilla. Päivittäiset käyttöastiat ovat saarekkeen päällä astiatelineessä ja muut astiat mahtuvat hienosti isoihin vetolaatikoihin. Jännittävä yksityiskohta kodissa on se, että varsinaista ruokapöytää ei ole, vaan ruokailualue koostuu pienistä kahvilapöydistä. Oma kahvila onkin aina ollut Mallan unelma, ja hän tuumii hymyillen, että kotona on hyvä harjoitella.

Mitä muita valintoja kemikaaliherkässä perheessä tehdään? 

  • Huonekalut ovat vanhoja ja moneen kertaan pestyjä (uusissa kalusteissa on liikaa haitallisia kemikaaleja)
  • Kirpputorilöydöt ilahduttavat aina
  • Matot ovat kotimaisia ja 100% villaa
  • Luonnonkuidut ovat aina ykkösvalinta: kotona on paljon pellavaa, villaa, nahkaa ja puuvillaa.
  • Lapset leikkivät paljon legoilla ja piirtävät. Pehmolelut pestään hajusteettomasti ja ostetaan mieluiten käytettyinä.
  • Kaikki pesuaineet ja kosmetiikka ovat mahdollisimman myrkyttömiä ja niitä käytetään mahdollisimman vähän. Luonnontuotteet, kuten sitruuna ja etikka pelittävät kodin puhdistuksessa.

Kemikaaliyliherkkyys johti lopulta siihen, että Mallan perhe päätyi unelmiensa kotiin, jossa kaikki on kohdallaan. Kaikille kuudelle lapselle riittää tilaa temmeltää, ja kaveritkin ovat tervetulleita. Uuteen kotiin odotellaan myös pian syntyvää vauvaa.  

Oma taloprojekti johti myös siihen, että Lukaszin yritys on mukana rakentamassa kemikaalitonta kylää pienasuntoineen pahasti kemikaalien tai homeiden herkistämille ihmisille, jotka eivät voi enää asua missään. Oman terveyden eteen tehty työ auttaa siis tulevaisuudessa monia muita samassa tilanteessa olevia.

Lue lisää Miinuksesta