Ympäröimme itsemme tekstiileillä. Vaatteet, huonekalut, pyyhkeet ja lakanat ovat varmasti ne tavallisimmat tekstiilit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Sisäilmapäästöjen parhaaseen M1-luokkaan kuuluva Miinus-keittiö on ainutlaatuinen. Se ei päästä sisäilmaan hitustakaan formaldehydeja tai muitakaan haitallisia kemikaaleja. Pehmustetuissa huonekaluissa, kodintekstiileissä ja vaatteissa luokitus on väljempi. Siksi onkin syytä kiinnittää huomiota siihen, millaisilla tekstiileillä itsensä ympäröi.

1. Valitse aina mielummin luonnonkuitua, kuin keinokuitua. Luonnonkuidut ovat kuituraaka-aineita, jotka luonto on valmistanut, ja jotka ihminen kerää, erottaa, puhdistaa ja muokkaa käyttöönsä. Tekokuitujen raaka-aineet saadaan joko kasvavasta luonnosta, lähinnä erilaisista puulajeista (muuntokuidut), tai maaöljyn jalostuksessa syntyvistä sivutuotteista (synteettiset tekokuidut).

Luonnonkuidut voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, jotka ovat kasvi- ja eläinkuidut. 

Kasvikuituja ovat: 

Puuvilla, pellava, hamppu, juti, rami, manilla, sisali

Eläinkuituja ovat:

Villa, silkki, kashmir, angora, mohair, alpakka, laama, kameli

Myös keinokuidut voidaan jakaa kahteen ryhmään, orgaanisiin ja epäorgaanisiin keinokuituihin.

Orgaanisia muuntokuituja ovat: kupro, lyocell, viskoosi, modaali, asetaatti, triasetaatti. Orgaanisia synteettisiä kuituja ovat: polyamidi, polyesteri, elastaani, akryyli, polyeteeni ja polypropeeni.

Epäorgaanisia keinokuituja ovat: metallikuidut, metalloidut kuidut, hiilikuidut, keraamiset kuidut, lasikuidut

2. Kiinnitä huomiota siihen, että vaikka monet keinokuidut ovat tuoneet käyttömukavuutta (fleece, polyesteri) niiden valmistamisen hiilijalanjälki on suuri ja lisäksi ne päästävät pesuveteen mikromuoveja, jotka hiljalleen tuhoavat vesistöjä ja niiden eliöstöä. Lisäksi synteettiset kuidut valmistetaan öljyteollisuuden sivutuotteista. Karkeasti voi miettiä, haluaako ympärilleen uusiutuvaa luonnonkuitua vai luonnonvaroja tuhlaavaa ja tuhoavaa kuitua. Toisaalta myös puuvillan viljelyyn liittyy ympäristön näkökulmasta useita ongelmakohtia, sillä vettä ja torjunta-aineita käytetään runsaasti. Siksi:

3. Valitse luonnonmukaisesti tuotettua. Luonnonmukaisesti tuotetun puuvillan ja muiden luonnonkuitujen käyttö voi vähentää tuotteen ympäristövaikutusta merkittävästi. Toistaiseksi vain noin yksi prosentti maailman puuvillan tuotannosta on luomu-tuotantoa. Luomupuuvillan tuotanto on lisääntynyt joka vuosi noin 40 % viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta sen osuus on vielä niin pieni, että luomupuuvillan saanti on epävarmaa.

4. Osta vain tarpeeseen ja laadukasta. Vältä jatkuvaa halpatuotteiden ostamista ja dumppaamista. Hanki mielummin pitkäikäistä ja laadukasta. Elinkaaritarkastelujen perusteella tekstiilien merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät

1. tekstiilien käytöstä: pesu, kuivaus ja silitys (energian ja vedenkäyttö).
2. raaka-aineiden tuotannosta tekstiilien valmistuksessa (puuvilla sekä tekokuidut, tekstiilien värjäys ja viimeistelyprosessit)

Vähäisempi ympäristökuormitus on sen sijaan langan ja kankaiden valmistuksella, vaatteiden ompelulla,kuljetuksilla, varastoinnilla ja tekstiilijätteellä.

5. Valitse kotimainen aina kun se on mahdollista. Näin tiedät mistä tekstiiisi tulee, miten se on valmistettu ja mitä se sisältää. Suomi on täynnä mitä laadukkaampia tekstiili- ja kalustevalmistajia. 

6. Osta käytettynä. Kirpputorit ovat pullollaan vähän käytettyjä vaatteita ja muitakin tekstiilejä. Esimerkiksi vauvanvaatteet kannattaa ostaa kirpputorilta siksikin, että silloin niitä on jo pesty ja käytetty sen verran, että ylimääräiset kemikaalit ovat poistuneet. Mistä päästäänkin seuraavaan:

7. Pese aina tekstiilit ennen käyttöä. Vaatteet ja kodintekstiilit sisältävät lähes poikkeuksetta suoja-aineita, palonestoaineita ja käsittelyaineita. Hirmuisen kuorman ylimääräisiä kemikaaleja siis. 

Tekstiilien ympäristökuormitusta voidaan vähentää:

  • Pesemällä tekstiilit mahdollisimman alhaisissa pesulämpötiloissa ja pesuvälejä mahdollisuuksien mukaan harventamalla.
  • Hankkimalla käyttötarkoitukseen soveltuvia, käyttäjilleen mieluisia, mahdollisimman pitkäikäisiä tuotteita. Ennen uusien tekstiilien hankintaa kannattaa keskustella käyttäjien tarpeista ja toiveista.
  • Suosimalla puuvillatekstiileissä luomupuuvillaa.
  • Asettamalla kriteereitä haitallisten kemikaalien käytölle.
  • Suosimalla kierrätysmateriaaleja tekstiilien raaka-aineina tai huomioimalla tekstiilin hyötykäyttömahdollisuudet jo suunnitteluvaiheessa.
  • Asettamalla sosiaaliset kriteerit tekstiilien raaka-aineen tuotannolle ja valmistukselle.

Tekstiilien kemikaalisopassa ei kannata ahdistua, vaan riittää että tekee parempia valintoja. Pikkuhiljaa valinnat muuttuvat helpommiksi ja samalla teet paitsi ison ympäristöteon, myös vähennät merkittävästi kemikaalien määrää kodistasi ja kehostasi. Muista, että käyttötarkoitukseen sopiva, pitkäikäinen tekstiili on ekologinen.